Arvoisat juhlasymposiumiin osallistujat,

Minulla on ilo tuoda tähän tilaisuuteen valtioneuvoston tervehdys. Aihe, josta aion puhua on minulle henkilökohtaisesti mieluinen ja meille kaikille tärkeä. Tässä juhlasymposiumissa keskustellaan hyvinvoinnista koulussa ja tuodaan esiin näkökulmia kouluhyvinvoinnin kehittämiseksi. Haluankin tuoda esiin joitakin näkökulmia niihin toimenpiteisiin, joilla hallitus olla edistämässä lasten ja nuorten hyvinvointia kouluyhteisöissä. Huomisen symposiumpäivän ohjelmassa myös opetusministeriön tukemaa kehittämistoimintaa esitellään tarkemmin.

Kansainvälisesti vertaillen oppimistulokset Suomessa ovat huippuluokkaa ja samalla erot oppimistuloksissa eri alueiden välillä OECD-maiden pienimmät. Se, että lapsemme ovat edelleen maailman huippuja niin luonnontieteissä, matematiikassa kuin lukutaidossakin on saavutus, josta meidän on syytä olla aidosti ylpeitä. Kiitos menestyksestä kuuluu suomalaiselle koulutusjärjestelmälle, opettajille, vanhemmille sekä ennen kaikkea oppilaille itselleen. Tulokset osoittavat myös koko ikäluokan koulun kehittämisen olleen aikanaan hyvä ratkaisu. Emme kuitenkaan saa ottaa näitä loistotuloksia itsestäänselvyytenä vaan ne ansaitaan yhä uudelleen jokaisena koulupäivänä jokaisen pulpetin ääressä.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa meillä on vielä paljon tehtävää. Tästä olemme varmasti kaikki yhtä mieltä. Lasten ja nuorten hyvinvointia voisi verrata peiliin, josta kuvastuvat yhteiskunnassamme tapahtuneet muutokset. Monista syistä erityistä huolenpitoa, kasvatusta ja opetusta tarvitsevien lasten määrä on lisääntynyt. Lasten ja nuorten psyykkisen oireilun ja hoidon tarpeen lisääntymisestä on viime vuosina keskusteltu valtakunnallisesti paljon. Hyvinvointierojen kasvu, yhteiskunnassa vallitsevien arvojen koveneminen ja työelämän vaatimusten kiristyminen heijastuvat väistämättä myös lasten ja nuorten hyvinvointiin ja vaikuttavat myös vanhemmuuden voimavaroihin. Samanaikaisesti perhe instituutiona on muuttunut ja perheiden ongelmat monimuotoistuneet.

Näihin koulun ulkopuolelta tuleviin muutoksiin vastaaminen on lapsen eri kasvuympäristöjen, eri hallintokuntien ja toimijoiden yhteinen tehtävä: koulu ei yksin voi vastata ongelmista, jotka johtuvat sen ulkopuolisista tekijöistä. Ei riitä, että koulu tuottaa ainoastaan hyviä oppimistuloksia vaan meidän tulee entistä enemmän pitää huolta lasten ja nuorten terveestä kasvusta ja kehityksestä. Lasten ja nuorten kokonaisvaltainen hyvinvointi on myös hyvien oppimistulosten kivijalka. Tähän tarvitsemme toinen toistemme tukea.

Yhteistyö on menetelmänä paitsi suositeltava myös toimiva. Tästä osoituksena ovat vanhempiin ja lähiyhteisöön verkottuneet koulut, joiden tulokset puhuvat puolestaan. Näissä kouluissa niin yleinen ilmapiiri kuin lasten myönteisen kasvun edellytykset ovat yhteistyön ansiosta selvästi parantuneet. On tärkeää, että rohkenemme kokeilla uusia toimintatapoja ja toivottaa myös uudenlaista moniammatillisuutta tervetulleeksi kouluihimme.

Hyvät kuulijat,

Suomalaisten korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat hyvinvointiyhteiskuntamme perusta. Nykypäivän koulussa pidetään tärkeänä sellaisten tietojen ja taitojen oppimista, joita tarvitaan globaalissa, monimuotoisessa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa. Haasteena ovat paitsi tiedon tulva ja nopea uusiutuminen, myös uudenlainen oppimiskäsitys ja uudet opetusmenetelmät. Yhä enemmän tarvitaan tiedon hankkimisen ja valitsemisen taitoja, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamista sekä aktiivista osallistumista. Koulutuksesta on myös tullut elämässä menestymisen perusedellytys, jota ilman ei ole enää mahdollista selvitä.

Joulun alla valmistunut Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma on koulutuspoliittisesti yksi keskeisimmistä strategisista asiakirjoista. Sen linjauksiin nojaavat niin hallitus kuin eri toimijat koulutuksen ja tutkimuksen sektorilla. Kehittämissuunnitelmakaudella yhtenä painopisteenä on koulutuksen laadun kehittäminen.

Koska perusopetuksessa syntyvät koulutusasenteet, tiedot ja taidot luovat perustan myöhemmälle opiskelulle, on mielestäni erityisen tärkeää huolehtia perusopetuksen korkeasta laadusta. Opetuksen laatua kehittämällä ja erilaisia oppimisympäristöjä hyödyntämällä edistetään myös lasten ja nuorten hyvinvointia. Kuluvalla vaalikaudella perusopetuksen laadun kehittämiseen on varattu 80 miljoonaa euroa, josta tälle vuodelle on suunnattu 18 miljoonaa euroa.

Kuluvana vuonna 2008 perusopetuksen laadun kehittämisen painopisteinä ovat tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus ja oppilaanohjaus. Olen juuri tehnyt yli 230 kunnan osalta myönteisen päätöksen, jonka mukaan opetusministeriö on myöntänyt valtion erityisavustusta erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien kehittämiseen lähes 7,5 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että kunnat kehittävät erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta siten, että painopistettä siirretään oppilaalle annettavaan ennalta ehkäisevään ja varhaiseen tukeen. Kehittämistoimet kohdennetaan esi- ja perusopetusikäisten oppilaiden opetukseen, opetusmenetelmien kehittämiseen, kuntien hallinnollisten käytänteiden yhdenmukaistamiseen ja eri hallintokuntien yhteistyön tiivistämiseen.

Valtion erityisavustusta oppilaanohjauksen kehittämiseen tulee saamaan lähes 140 kuntaa tai yksityistä koulutuksenjärjestäjää. Perusopetusikäisten oppilaanohjauksen kehittämistoimilla tehostetaan oppilaanohjausta, erityisesti uravalinnan ohjausta sekä jatko-opintoihin, työhön ja ammatteihin perehtymistä. Tavoitteena on, että nuorella on mahdollisuus tehdä tietoon, ei mielikuviin, perustuvia ratkaisuja oman elämänsä suhteen. Lisäksi kuntien kehittämistyössä tullaan kiinnittämään erityistä huomiota oppilaanohjaukseen koulutuksen nivelkohdissa ja sen ulottamista nykyistä varhempaan ajankohtaan. Oppilaanohjauksen kehittämiseen myönnetään rahaa yhteensä 4,3 miljoonaa euroa.

Toivon, että perusopetuksen laadun kehittämistoimilla voidaan kouluissa keskittyä entistä enemmän niiden perustehtävään: korkeatasoiseen opetukseen ja monipuolisten tietojen, taitojen ja valmiuksien oppimiseen ja opettamiseen.

Olemme opetusministeriössä käynnistäneet perusopetuksen laatukriteereiden valmistelun osana POP-ohjelmaa. Kansallisten laatukriteereiden tavoitteena on opetuksen korkean laadun ja monipuolisen tarjonnan turvaamisen sekä opetuksellisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien takaaminen lapsille ja nuorille asuinpaikasta, kielestä, etnisestä taustasta ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Odotan työryhmien esityksiä loppukeväästä 2009.

Myös opetusryhmien kokoon tullaan puuttumaan koulutuksen laadun parantamiseksi. Opettajalla on oltava aikaa jokaiselle oppilaalle. Pienessä opetusryhmässä on myös helpompi puuttua erilaisiin ongelmatilanteisiin ja tarjota erityistä huomiota niille, jotka sitä tarvitsevat. Sopivan kokoisissa luokissa on myös helpompi toteuttaa erilaisia opetusmenetelmiä, pitää yhteyttä vanhempiin ja ehkäistä koulupudokkuutta. Samalla parannetaan myös opettajien työolosuhteita.

Opetusryhmien todellisesta koosta on vaikea saada koko maata koskevaa tietoa, koska valtakunnallista tilastointia aihealueesta ei tällä hetkellä ole. Tämä on puute, jonka korjaamme ensimmäisenä aloittamalla järjestelmällisen valtakunnallisen tiedonkeruun ryhmien koosta kouluissa. Opetusministeriön lisäksi vertailutieto on hyödyllistä myös kuntapäättäjille. Ryhmäkoot saattavat vaihdella huomattavastikin isojen kasvukeskusten ja muuttotappiokuntien välillä. Myös kuntien sisällä koulujen olosuhteet saattavat olla hyvin erilaiset.

Koulujen kerhotoiminnan kehittämisen tavoitteena tällä hallituskaudella on saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka myös vakiintuisi osaksi lapsen ja nuoren ohjattua iltapäivää. Koulujen kerhotoiminnan piiriin olisi tärkeää saada erityisesti niitä lapsia ja nuoria, joilla ei esimerkiksi perheen tilanteen vuoksi ole mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhotoiminnan elvyttämisellä pyrimme siihen, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen perusopetuksen aikana. Koulut voivat hyödyntää kerhotoiminnan järjestämisessä kolmannen sektorin, koulun muiden sidosryhmien ja eri hallintokuntien osaamista.

Hyvät kuulijat

Oppilaan hyvinvointi on ydin, jonka varaan kasvatus, opetus ja myöhempi elämässä eteneminen rakentuu. Tämä on kiistattomasti todistettu niin lukemattomissa tutkimuksissa kuin testattu koulujen arjessa. Lapsen ja nuoren elämässä voi olla monia tekijöitä, joiden rinnalla oppimiseen liittyvien tavoitteiden saavuttaminen tuntuu toissijaiselta. Parasta oppilaiden hyvinvoinnista huolehtimista on mielestäni aito välittäminen ja huolenpito. Arkisenkin koulutyön puitteissa on mielestäni tärkeää antaa aikaa kuuntelemiselle, vuorovaikutukselle, ilolle ja myönteiselle palautteelle.

Opetusministeriö pyrkii omalta osaltaan luomaan kouluihin ja kouluyhteisöihin uudenlaisia toimintatapoja ja menetelmiä lasten ja nuorten kouluhyvinvoinnin edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Yhteistä opetusministeriön tukemalle kehittämistoiminnalle, joka tähtää hyvinvoinnin edistämiseen, on pitkäkestoisuus, valtakunnallisuus ja kokonaisvaltaisuus. Kehittämishankkeiden puitteissa tuotetaan paitsi konkreettisia toimenpiteitä ja materiaalia myös koulutusta ja tutkimusta. Kohderyhmänä ovat oppilaiden lisäksi heidän vanhempansa, opettajat, oppilashuollon henkilöstö sekä kouluyhteisöt. Hankkeiden edetessä myös niiden vaikuttavuus arvioidaan.

Koska olemme tänään täällä Jyväskylän yliopistossa haluan nostaa esiin vielä erityisen esimerkin oppimista edistävästä kehittämistyöstämme. Niilo Mäki Instituutti vie paraikaa eteenpäin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa opetusministeriön rahoittamaa LukiMat -hanketta. LukiMat on työnimi tietoverkkovälitteisen oppimis- ja arviointiympäristön kehittämiselle, joka luodaan tukemaan lapsia, joiden on vaikea saavuttaa lukemisen ja matematiikan oppimisvalmiuksia ja perustaitoja.
Onnistuminen tai epäonnistuminen oppimisessa vaikuttaa merkittävästi lapsen kokemukseen koulusta. Tutkimusten mukaan noin 10 prosentille lapsista lukemaan oppiminen on erityinen haaste. Noin 5–7 prosentilla lapsista on niin laaja-alaisia puutteita matematiikan oppimisvalmiuksissa, että he tarvitsisivat yksilöityä opetusta koulun alusta alkaen. Noin 20 prosenttia koululaisista tarvitsee osa-aikaista tuki- ja erityisopetusta saavuttaakseen matematiikan perustaidot. Erityisesti matematiikassa tuen tarve lisääntyy luokka-asteilla edettäessä ja osaamiserojen kasvaessa.

Tietämys oppimisvaikeuksista, niiden taustatekijöistä sekä kuntoutuksesta on kasvanut merkittävästi viime vuosina tutkimuksen myötä. Täällä Jyväskylässä on tänään paikalla monia tutkijoita, joita voin kiittää tästä hyvin tehdystä työstä. Uusi tietämys päivittyy kuitenkin hitaasti asiantuntijoilta oppimisvaikeuksien parissa päivittäin työskentelevien henkilöiden tai lasten vanhempien käyttöön. Mm. opettajat, erityisopettajat, psykologit ja vanhemmat tarvitsisivat entistä sovellettavampaa tietoa voidakseen tukea lasta tai nuorta tarkoituksenmukaisesti.
LukiMat -hankkeen tavoitteena on tuoda niin uusin tieto kuin menetelmät kaikkien oppimisessaan tukea tarvitsevien lasten, heidän vanhempiensa sekä koulujen käyttöön. Koulujen, kotien ja erilaisten toimijoiden sähköinen verkottuminen on luonut uuden, erinomaisen välineen tiedon jakamiseen ja kokemusten vaihtoon lapsen tai nuoren asuinkunnasta riippumatta. Viime syksynä avattuun LukiMat–tietopalveluun (löydettävissä osoitteesta www.lukimat.fi) on koottu ajantasaisinta tietoa lukemisen ja matemaattisten taitojen kehityksestä, oppimisen pulmista sekä opetuksen ja harjaannuttamisen keinoista.
Valtakunnallisen hankkeen kohderyhmänä ovat esi- ja alkuopetuksen oppilaat, vanhemmat sekä opetus- ja oppilashuollon henkilöstö. Ympäristö kehitetään vuosien 2007–2009 aikana. Tarkituksena on, että oppimisympäristö on jatkossa kaikkien tukea tarvitsevien suomalaislasten käytettävissä.

Arvoisat naiset ja herrat,

Lukuisien selvitysten mukaan oppilashuollon palvelujen saatavuudessa on puutteita koko maassa. Erityisesti koulupsykologi- ja -kuraattoripalveluja on oppilaiden tarpeisiin nähden liian vähän. Oppilashuollollisen tuen suhteen lapset ja nuoret ovat tällä hetkellä melko epätasa-arvoisessa asemassa riippuen siitä, missä päin Suomea he asuvat. Tämän hallituskauden aikana halutaan erityisesti turvata oppilashuollon palvelujen korkea laatu ja ammattihenkilöstön saatavuus.

Opetusministeriö on viime keväänä myöntänyt kunnille - ensimmäistä kertaa - valtionavustusta oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämiseen. Kehittämistyötä tehdään tällä hetkellä innostuneesti sadassa kunnassa eri puolilla maata. Tavoitteenamme on pikaisesti parantaa esi- ja perusopetuksen oppilashuollon palvelujen saatavuutta yhdistämällä kuntien voimavaroja ja edistämällä seutukuntien yhteistyötä, mikä on tärkeää erityisesti pienten kuntien kohdalla.

Vuoden loppuun mennessä kunnat laativat oppilashuollon strategian, jonka toimenpiteet ovat jatkossa osa lasten ja nuorten palvelujärjestelmää. Tarkoituksena on vastata lasten ja nuorten tarpeisiin siten, että oppilashuollon palvelurakenteen toimivuus paranee oppilaiden, heidän vanhempiensa sekä opetus-, sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön näkökulmista. Strategiatyössä erityisenä painopisteenä on hallinnonalojen sisäisen ja välisen yhteistyön vahvistaminen oppilashuollon toteuttamisessa. Tarkoituksena on kehittää uusia ennaltaehkäiseviä työtapoja, -menetelmiä ja rakenteita esiopetuksessa ja kouluissa. Yksilöihin kohdistuvan korjaavan työn sijaan tavoitteena on edistää laaja-alaisemmin oppilaiden hyvinvointia vaikuttamalla niihin ryhmiin, luokkiin ja yhteisöihin, joiden jäseninä lapset ja nuoret ovat. Kehittämistyötä on tarkoitus jatkaa ja laajentaa koskemaan toisen asteen koulutusta vuonna 2009.

Hyvät kuulijat,

Koulukiusattujen lasten määrä ei ole juurikaan vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämän hetkisen arvion mukaan jatkuvan kiusaamisen kohteeksi joutuu noin 5 - 10 % suomalaisista peruskoululaisista. Kouluympäristön on oltava terveellinen ja turvallinen.
Koulukiusaamisen suhteen meillä on oltava ehdoton nollatoleranssi.

Turun yliopistossa toteutettava tutkimus- ja kehittämishanke KiVa Koulu on suomalainen sosiaalinen innovaatio, joka tulee tarjoamaan konkreettisia työkaluja kiusaamisen vähentämiseen ja ennaltaehkäisemiseen.

KiVa Koulu -ohjelma tulee sisältämään toimenpiteet kaikille perusopetuksen luokka-asteille. Ohjelman sisältämä poikkeuksellisen runsas materiaali on suunnattu niin vanhemmille, opettajille kuin oppilaille ja on saatavana sekä suomen- että ruotsinkielisenä. Kokonaisuudessaan KiVa Koulu -ohjelma on koulujen käytettävissä vuonna 2010.

On tärkeää, että saamme jatkossa sitoutettua koko kouluyhteisön - myös vanhemmat - kiusaamisen vastaiseen työhön. Ohjelman puitteissa kehitetäänkin materiaaleja mm. vanhempainiltoja varten sekä vanhempien käyttöön tuotetaan erillinen opas. KiVa Koulu – ohjelma sisällytetään jatkossa myös osaksi opettajien perus- ja täydennyskoulutusta.

Toimenpiteiden toimivuutta on tutkittu alusta alkaen ja ensimmäisiä tuloksia niiden vaikuttavuudesta saadaan jo tänä keväänä. Tarkoituksena on luoda nykyaikainen, riittävän vetovoimainen ja kansainvälisessä vertailussa korkeatasoinen kiusaamisen vastainen interventio-ohjelma, jonka avulla voimme viimeinkin saada aikaan myös kansallisella tasolla todellisia muutoksia.

Arvoisat kuulijat,

Liikunta edistää monin tavoin koululaisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Enemmistö suomalaislapsista liikkuu kuitenkin tällä hetkellä terveytensä ja hyvinvointinsa näkökulmasta liian vähän. Lasten ja nuorten ylipainoisuuden lisääntyminen ja fyysisen kunnon heikkeneminen ovat myös kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen tulevaisuuden uhkakuva. Nuorten suomalaisten ylipainoisten määrä on viimeisen 30 vuoden aikana kolminkertaistunut (7-18 -vuotiaista arvioidaan 11 - 25 % olevan ylipainoisia tai lihavia).

Maailma on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana istuvammaksi: liikuntaa enää tule jokaisen lapsen koulupäivään luonnostaan. Liikunnallisen elämäntavan omaksuminen pienestä pitäen lisää todennäköisyyttä harrastaa liikuntaa myös aikuisena. Osa kouluista hyödyntää tälläkin hetkellä liikuntaa erinomaisesti hyvinvoinnin lisääjänä ja oppimisen tukijana. Näissä kouluissa koululaiset liikkuvat vähintään tunnin päivässä.

Koululiikunta on paljon enemmän kuin yksittäinen oppiaine. Toivoisin, että kouluissamme edistettäisiin lasten ja nuorten liikkumista myös varsinaisten liikuntatuntien ulkopuolella. Tämä on suuri haaste kouluillemme ja koulujen toiminnasta vastaaville. Liikuntatunnit muodostavat jatkossakin koululiikunnan perustan ja tässä mielessä niiden lisääminen seuraavan perusopetuksen tuntijaon yhteydessä on mielestäni perusteltua.

Koulupäivän aikana tapahtuvaa liikuntaa voidaan kuitenkin edistää - pakollisten ja valinnaisten oppituntien ohella - myös osana oppiaineiden yhteistyötä, aihekokonaisuuksien toteuttamista, kerhoissa, aamu- ja iltapäivätoiminnassa sekä välitunneilla ja koulumatkoilla. Tarvitaan uudenlaista ajattelua ja ennen kaikkea toimintakulttuurista muutosta.

Opetusministeriö on vahvasti tukenut 31.1. julkistettuja kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden suosituksia (7-18 -vuotiaille) osana koululaisten liikunnan edistämistä. Vähintään tunti liikkumista jokaisena koulupäivänä on mielestäni hyvä tavoite. Uudet liikuntasuositukset tuovat tärkeän viestin kouluille: liikettä kannattaa lisätä ja istumista vähentää myös koulupäivän aikana. Näin toimimalla varmistetaan päivittäisen liikunnan myönteiset vaikutukset koululaisten hyvinvointiin.

Toivotan teille kaikille antoisaa juhlasymposiumia. Se varmasti tuo myös uusia näkökulmia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen kouluissa ja siihen tärkeään työhön, jota te kaikki teette.