Puheet 2008

PARAS-seminaari luottamushenkilöille
22.4.2008 Finlandia-talo
Opetusministeri Sari Sarkomaa

Opetustoimi ja kunta- ja palvelurakenneuudistus

(puhuttaessa muutokset mahdollisia)

Hyvät luottamushenkilöt,

teidän tulevista ratkaisuistanne paljolti riippuu, miten koulutuksen laatu ja saavutettavuus tulevaisuudessa kehittyvät.
Meillä on isoja haasteita edessämme, mutta myös kaikki mahdollisuudet tehdä koulutusjärjestelmästämme nykyistäkin parempi.
Suomalaisilla, meillä kaikilla läsnäolojoilla ja minulla opetusministerinä on suuret odotukset PARAS-hankkeelle. Odotan, että PARAS-hanke parantaa kansalaisen - lapsen, nuoren, opiskelijan ja jokaisen oppimaan haluavan - edun toteutumista.
Olemme saaneet lehdistä lukea, kuinka melkein kunnan rajan päällä asuva lapsi ei voi käydä lähempänä olevaa naapurikunnan koulua, koska kunnat eivät pääse sopimukseen kustannusten korvaamisesta. Minusta näin ei pitäisi tapahtua. Tämä esimerkki osoittaa, että meidän pitäisi aikaisempaa useammin tarkastella asioita kuntalaisten ja erityisesti kunnan lasten näkökulmasta.
Mahdollisuuksia on paljon. Jo nyt kunnat tekevät hyvää yhteistyötä mm. kouluverkon suunnittelussa ja eräiden palvelujen kuten esimerkiksi erityisopetuksen ja harvinaisten kielten opetuksen järjestämisessä. Odotan että tällainen yhteistyö ja resurssien yhteiskäyttö tiivistyy edelleen. Ja opetusministeriö edistää ja kannustaa tähän yhteistyöhön kaikin tavoin.
Lääninhallitusten peruspalvelujen arvioinnissa lääninhallitukset ovat jo todenneet PARAS-hankkeen lisänneen kuntien yhteistä kouluverkkosuunnittelua. Pidän tätä erittäin hyvänä uutisena.

Hyviä uutisia on myös saatu myös kaupunkien yhteistyön tiivistymisestä. Pääkaupunkiseudulla on vihdoin päästy sopimukseen kuntarajat ylittävän lukionkäynnin kustannusten korvaamisesta. Me, jotka olemme seuranneet asiasta vuosikausia käytyä keskustelua, ymmärrämme, kuinka hankalasta ja pitkään hiertäneestä asiasta on nyt löytynyt yhteisymmärrys.

Ammatillisen koulutuksen osalta kehitys on niin ikään myönteistä. Puitelaissa asetettiin ammatilliselle peruskoulutuksen järjestämiselle 50 000 väestöpohjatavoite. Kuntien selvitysten perusteella suurin osa järjestäjistä täytti väestöpohjavaatimuksen. Niistäkin järjestäjistä, jotka eivät vielä syksyllä täyttäneet väestöpohjavaatimusta, yhteensä 15 kuntaa ja 15 kuntayhtymää, suurin osa tulee sen myöhemmin täyttämään.. Näistä valtaosassa neuvottelut järjestäjäverkon kokoamiseksi ovat käynnissä ja erilaisia vaihtoehtoja tarkastellaan alueilla. Vuosien 2008 (Kuusamon koulutustoiminta Kainuun maakuntakuntayhtymälle) ja 2009 aikana tapahtuvien fuusioiden perusteella mainitut luvut pienenevät siten, että enää 9 - 10 kuntajärjestäjää ja 7 - 10 kuntayhtymäjärjestäjää eivät täytä väestöpohjavaatimusta.

Ammatillisen koulutuksen palvelurakenteen kehittämistä lähdettiin vauhdittamaan jo keväällä 2006. Tuolloin ministeriö käynnisti ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishankkeen.

Koulutuksen järjestäjiä pyydettiin arvioimaan ja selvittämään edellytykset järjestäjäverkon kokoamiseen alueella tai seutukunnassa. Niiden ja viime syksyllä PARAS-hankkeen yhteydessä saatujen kuntien selvitysten ja toimeenpanosuunnitelmien pohjalta ministeriö antoi viime lokakuussa suositukset ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamiseksi - ja myös väestöpohjavaatimuksen täyttämiseksi. Vuoropuhelu jatkuu ja järjestäjien edistyneemmät suunnitelmat saadaan ministeriöön tämän kuun lopussa. Useita jo vuoden 2009 alustakin tapahtuvia fuusioita valmistellaan eri puolilla maata.

Fuusioita tuetaan niistä aiheutuvien alkuvaiheen kustannusten perusteella harkinnanvaraisella yksikköhinnan korotuksella - vuonna 2008 korotukset olivat yhteensä noin 8 miljoonaa euroa.

Hanke tukee kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteita ja on ajallisestikin yhteensovitettu sen kanssa. Ministeriö suosittaa järjestäjäverkon kokoamista vuoteen 2012 mennessä.

Ministeriön suositukset järjestäjäverkon kehittämiseksi ovat kuitenkin PARAS-hanketta pidemmälle meneviä. Kaikki 50 000 väestöpohjan täyttävät järjestäjät eivät täytä ammatillisen koulutuksen järjestämiselle asetettuja vaatimuksia pidemmällä aikavälillä - 50 000 on vähimmäisvaatimus.

Ammatillisen koulutuksen kannalta kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ja opetusministeriön käynnistämän järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishankkeen tärkein tavoite on tehostaa toimia, joilla vahvistetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon palvelukykyä. Tavoitteena on riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan luominen ammatillisen koulutuksen järjestämiselle. Koulutuksen järjestäjistä muodostetaan etupäässä alueellisia tai muutoin vahvoja ammattiopistoja, joiden toiminta kattaa kaikki ammatillisen koulutuksen palvelut, kehittämistoiminnot ja opetusyksiköt. Hallitusohjelmassa on myös sitouduttu turvaamaan pitkälle erikoistuneiden koulutuksen järjestäjien toiminta.

Ammattiopistojen muodostumista edistämällä tuetaan sitä, että yhteiskunnan ja työelämän investoinnit koulutukseen olisivat mahdollisimman tarkoituksenmukaisessa käytössä. Näin voimavaroja voitaisiin käyttää ja koulutusta suunnata mahdollisimman tehokkaasti ja joustavasti työvoimatarpeen mukaan. Henkisten ja taloudellisten voimavarojen kokoaminen parantaa koulutuksen järjestäjien palvelukykyä, alueellista vaikuttavuutta sekä tuloksellisuutta ja tehokkuutta.

Hyvät naiset ja herrat,

Lähtökohtana on, että koulutuksen järjestäjät itse tekevät päätökset ratkaisuista, joilla palvelukykyä vahvistetaan. Opetusministeriön ehdottamien ohella kysymykseen voi tulla muita ratkaisuja. Koulutuksen järjestäjiä kehotetaan valmistelemaan järjestäjäverkon kokoamista tiiviissä yhteistyössä omistajakuntien ja muiden omistajatahojen kanssa.

On huomattava, että ammatillinen koulutus ei ole kunnallinen tehtävä. Koulutuksen järjestäminen edellyttää opetusministeriön lupaa. Merkittävä osa järjestäjistä (joita on yhteensä 168) on yksityisiä yhteisöjä tai säätiöitä (90). Järjestäjistä kuntayhtymiä on 54 ja kuntia 23. Opiskelijamäärältään kunta- ja kuntayhtymäjärjestäjät on suurin ryhmä. Valtiolla on lisäksi 6 ammatillista oppilaitosta.

Opetusministeriön suositukset koskevat myös yksityisiä koulutuksen järjestäjiä - toisin kuin PARAS-hanke. Koulutuksen järjestäjien fuusioitumista yksityisen järjestäjäorganisaation pohjalta onkin pyritty edistämään mm. varainsiirtoveroa ja arvonlisäveroa koskevilla säädösmuutoksilla. Lisäksi kuntalakiin tehdyt muutokset laajentavat kunnallisten järjestäjäorganisaatioiden käyttömahdollisuuksia.

Hyvät kuulijat,

Opetusministeriön toimialalla PARAS-hanke on vauhdittanut myönteistä kehitystä monella tavalla. Näen kuitenkin edessämme uusia haasteita ja myös käyttämättömiä mahdollisuuksia.
Uusimpien väestöennusteiden mukaan peruskoululaisten määrä alkaa joidenkin vuosien kuluttua erityisesti maahanmuuttajaväestön suuremman syntyvyyden vuoksi taas kasvaa. Maahanmuuttajaväestön suurempi syntyvyys ei kuitenkaan pääsääntöisesti muuta kehityksen suuntaa niillä alueilla, joilla lasten määrä nyt vähenee vaan väestökehitys eriytyy alueellisesti.
Uutena haasteena ovatkin uudenlaiset palvelutarpeet kasvavilla kaupunkiseuduilla. Maahanmuuttajaperheiden tarpeiden huomioiminen ja maahanmuuttajalasten riittävä tukeminen tulee olemaan meille kohtalonkysymys monessakin mielessä. Toivon, että kunnat yhdistävät voimiansa myös tässä asiassa. Itse tulen esittämään, että valtion panostusta maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan koulutuksen kustannuksiin lisätään ensi vuoden alusta lukien.

Perusopetuksen laadun parantaminen on hallituksen kärkihankkeita. Olemme käynnistäneet vaalikauden mittaiset Perusopetus paremmaksi eli POP-ohjelman, johon neljän vuoden aikana suunnataan yhteensä 80 miljoonaa euroa. Ensimmäiset päätökset lisämäärärahoista on jo tehty. Opetusministeriö myönsi helmikuussa perusopetuksen laadun kehittämiseen ja siinä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien sekä oppilaanohjauksen kehittämiseen yhteensä lähes 12 miljoonaa euroa. Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoimiin myönnettiin rahaa 233 kunnalle ja oppilaanohjauksen kehittämiseen 116 kunnalle ja 20 yksityiselle koulutuksen järjestäjälle.

PARAS-hankkeen näkökulmasta oli erityisen myönteistä, että huomattava osa hakemuksista oli sellaisia, joissa oli selkeästi perusteltu kehittämisnäkökulma koko seutukunnan rakenteiden, käytänteiden ja toiminnan osalta. Tehostetun ja erityisen tuen kehittämishankkeista seudullisia eli useita kuntia kattavia oli yhteensä 58 (28 %). Oppilaanohjauksen hankkeista seudullisia oli 26 (23 %). Näistä kehittämishankkeista suuri osa ennakoi kuntien yhdistymistä ja yhdenmukaisten käytänteiden syntymistä. Useiden seutukuntien hakemuksista tuli selvästi esiin tarve hallintokuntien välisen yhteistyön tiivistämiseen ja yhteisten toimintaverkostojen luomiseen.

Tehostetun ja erityisen tuen hankkeissa painopisteenä on oppilaalle annettava ennalta ehkäisevä ja varhainen tuki. Kehittämistoimet kohdennetaan esi- ja perusopetusikäisten oppilaiden opetukseen, opetusmenetelmien kehittämiseen, kuntien hallinnollisten käytänteiden yhdenmukaistamiseen ja eri hallintokuntien yhteistyön tiivistämiseen.

Perusopetusikäisten oppilaanohjauksen kehittämistoimilla tehostetaan perusopetuksen oppilaanohjausta, erityisesti uravalinnan ohjausta sekä jatko-opintoihin, työhön ja ammatteihin perehtymistä. Tavoitteena on, että nuorella on mahdollisuus tehdä tietoon, ei mielikuviin, perustuvia ratkaisuja oman elämänsä suhteen. Lisäksi kuntien kehittämistyössä tullaan kiinnittämään erityistä huomiota oppilaanohjaukseen koulutuksen nivelkohdissa ja sen ulottamista nykyistä varhempaan ajankohtaan.

Osana perusopetuksen laadun kehittämistyötä kunnissa ja seutukunnissa opetusministeriö tarjoaa kunnille kehittämistyön tueksi mahdollisuuden pitkäkestoiseen täydennyskoulutukseen vuosien 2008–2009 aikana. Täydennyskoulutus tullaan järjestämään viidellä tai kuudella paikkakunnalla, jolloin koulutus voidaan rakentaa alusta alkaen siten, että se ottaa huomioon alueiden erityistarpeet ja tukee kuntien välistä yhteistyötä.

Tänä vuonna POP-ohjelmasta ohjataan lisäksi 6 miljoonaa euroa koulujen kerhotoiminnan elvyttämiseen, avustusten haku on parhaillaan käynnissä. Tavoitteena on, että jokaisella peruskouluikäisellä olisi mahdollisuus yhteen harrastukseen. Koulujen kerhot kärsivät vielä lama-ajan säästöistä.

Osana POP-ohjelmaa olen käynnistetty myös perusopetuksen laatukriteereiden valmistelun.

Meidän aikuisten tehtävä on varmistaa se, että jokaisessa Suomen koulussa oppimisen edellytykset ovat kunnossa. Aivan jokaisella koululaisella on oikeus laadukkaaseen opetukseen ja koulussa viihtymiseen. Tämän työn tueksi odotan työryhmältä ehdotuksia perusopetuksen laatukriteereiksi huhtikuun 2009 loppuun mennessä.

Laatukriteereiden ohjausryhmässä on laaja edustus toimialalta, mukana on niin opettajien, koulutuksen järjestäjien kuin vanhempien edustajia.

Hyvät kuulijat,

Lukiokoulutus ei ole samalla tavalla lähipalvelu kuin perusopetus. Myös lukiokoulutuksen saavutettavuus ja järjestämisedellytykset on kuitenkin turvattava koko maassa. Ikäluokkien pieneneminen pakottaa kuntapäättäjät miettimään lukiokoulutuksen erilaisia tarjoamis- ja järjestämisvaihtoehtoja alueella. Eräissä tilanteissa hallinnollisena esteenä ollut pienten kuntien lukiokoulutuksen yksikköhinnan korotus turvattiin jo viime vuoden puolella tehdyllä asetusmuutoksella. Rahoitus koskee tilanteita, jossa kunnat yhdistyvät tai lukio siirtyy järjestämisluvan muutoksella toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle.

Usein lukiokoulutuksen laadun turvaaminen onnistuu olemassa olevin rakenteinkin tiivistämällä yhteistyötä. Lukiokoulutuksen saavutettavuudessa ja opintojen monipuolistamisessa etä- ja verkko-opiskelu ovat tärkeitä keinoja ja täydentävät lähiopetusta. Ne tukevat opetustarjonnan järjestämistä esimerkiksi harvinaisimmissa kielissä. Etä- ja verkko-opiskelu myös monipuolistaa opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia ja -taitoja.

Lukioiden kehittämiseksi olen asettamassa pian laajaa hanketta, jossa katsotaan lukiokoulutuksen tulevaisuutta ja myös keinoja turvata laadukas lukiokoulutus koko maassa.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus heijastuu myös kansalaisopistoihin. Kansalaisopistot ovat maamme laajin vapaan sivistystyön oppilaitosverkosto. Niiden opiskelijamäärä on noin 600 000. Vaikka opistojen ylläpitäminen ei ole kunnallinen tehtävä, kunnat ovat ylivoimaisesti suurin opistojen ylläpitäjäryhmä.

Aika monet kunnat arvioivat viime syksyisissä toimeenpanosuunnitelmissaan kansalaisopiston palvelutarpeen lisääntyvän. Syynä ovat lähinnä alueen väestömäärän kasvu tai ikääntyvän väestön sivistystarpeet.

PARAS-hanke näyttää vauhdittaneen myös kansalaisopistoverkon kokoamista alue- tai seutuopistoiksi. Yhdistymiskehitystä voidaan pitää myönteisenä. On tärkeää, että kansalaisopistojen palveluita on tarjolla edelleenkin maan kaikissa kunnissa ja siten, että eri kieliryhmien tarpeet tulevat otetuksi huomioon. Organisoituminen suuremmiksi yksiköiksi antaa mahdollisuuksia päätoimisen henkilökunnan palkkaamiselle, koulutustarjonnan laajentamiselle ja toiminnan kehittämiselle. Pelkkä yhdistyminen ei vielä kuitenkaan takaa palvelujen laadun ja saavutettavuuden parantumista. Samanaikaisesti on huolehdittava, että toiminnan suunnittelussa otetaan riittävässä määrin huomioon toiminnan säilyminen myös käytännössä kuntalaisten saavutettavissa. Koko alueen asukkaiden tarpeet tulee ottaa myös koulutustarjonnassa.

Kaupunkisuunnitelmissa, joissa nimettyjen kaupunkiseutujen tuli esittää suunnitelmat siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan, eivät koulutuspalvelut olleet kovin vahvasti esillä. Kuntarajat ylittävän yhteistyön laajentaminen olisi kuitenkin koulutuspalvelujen osalta tärkeää. Tähän viittasinkin jo alussa. Erityisen tärkeää yhteistyökäytäntöjen luominen olisi perusopetuksessa. Näin voitaisiin edesauttaa esimerkiksi sitä, etteivät lasten koulumatkat muodostu tarpeettoman pitkiksi. Samoin yhteistoiminnalla voitaisiin edistää harvinaisempien kielivalintojen ja muiden harvinaisempien valintojen toteutumista lähellä kotia. Myös niissä koulutuspalveluissa, joissa vapaa hakeutumisoikeus jo toteutuu, voitaisiin kaupunkiseutujen yhteistyöllä edistää toiminnan laadun parantamista ja resurssien tehokasta käyttöä. Toivon, että kaupunkiseudut paneutuvat jatkossa erityisesti palvelujen kehittämiseen.

Hyvät naiset ja herrat,

Kuntakentällä tapahtuvien muutosten vaikutuksia koulutuspalveluihin voidaan toden teolla arvioida vasta vuosien kuluttua. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, mahdollisuuksia on käytetty hyväksi kaikilla sektoreilla. Rohkaisisin kuitenkin menemään yhteistyössä vielä pidemmälle. Lisäksi pidän tärkeänä, että hyviä käytäntöjä levitetään ja niistä tiedotetaan.

Nyt uudistetaan perusrakenteita tavoitteena palvelujen turvaaminen tulevaisuuden Suomessa. Uudistus on historiallinen ja meillä on käsissämme mittava haaste. Meidän päättäjien - niin kunnallisella kuin valtakunnallisella tasolla - on osattava käyttää uudistuksen tarjoamat mahdollisuudet ja vastuu taiten. Se, miten me koulutuksen kanssa työskentelevät onnistumme, ratkaisee pitkälti sen, miten Suomi ja suomalaiset pärjäämme tulevaisuudessa.
Tavoitteen on oltava kirkas: haluamme parantaa palveluita ja nostaa entisestään koulutuksen laatua.